Kausi päättyi Legends Festareilla 18.9.2010

Viimeinen kisaviikonloppu Jurvan Botniaringillä alkoi sateisella harjoituspäivällä perjantaina 17.9. Ensimmäinen harjoitus ajettiin sadekelin pyörällä ja auto tuntui heti todella hyvältä. Virallisia aikoja ei otettu, joten vauhtia oli vain arvioitava muiden vauhtiin. Rankassa vesisateessa pysyin hyvin sadekelispesialistien vauhdissa. Tämä oli hyvä uutinen, koska tähän asti sadekelin kisoissa on ollut vaikeuksia. Nyt kuitenkin auton uudet säädöt olivat selvästikin auttaneet paremman vauhdin löytymiseen myös vesisateella. Harjoituspäivän aikana sää vaihteli vesisateesta auringon paisteeseen eli tuntumaa sai kisaa ajatellen vähän kaikenlaisiin olosuhteisiin.

Lauantaina oli vuorossa aika-ajot ja kaksi eri kilpailua. Aika-ajot meni siinä mielessä hyvin, että ajoin oman nopeimman kierrosajan, 1:22:0, Jurvan radalla. Tällä ajalla jäin kärkeen ajaneesta Sami Erkkilästä kaksi sekuntia ja rataennätyksestä kaksi ja puoli sekuntia. Mutta, mutta… tällä ajalla olin aika-ajoissa vasta 30. Kaikkiaan autoja oli 43. Tämä kertoo Legends luokan tasaisuudesta - muutaman kymmenyksen parannuksella nousisi monta sijoitusta. Ensimmäisen kisan lähtöruudukkoon ajaessani kuulin että olin saanut sanktion ja minut oli määrätty viimeiseen lähtöruutuun. Syy tähän oli sääntöjenvastainen toiminta aika-ajoissa: ratavarikolla sai kyllä tehdä säätöjä autoon, mutta huoltotoimenpiteiden jälkeen oli palattava vielä radalle eikä saanut ajaa suoraan Park Fermé -alueelle. Tulin aika-ajon loppupuolella tarkastamaan rengaspaineita ja kun olin palaamassa radalle, ratahenkilökunta nosti punaisen lipun ylös juuri ennen paluutani radalle, koska aika-ajo oli loppumassa. Tämä ihmetytti suuresti, koska ratavarikolle tullessani oli aikaa jäljellä vielä yli kolme minuuttia ja paineiden tarkastamisessa ei varmasti kulunut kuin minuutti.

Lähdin 1. kisaan siis viimeisenä eli lähtöruudusta 43. Tuomion takia kypärän läpi oli kasvanut melkoinen sarvi. Asiaa ei helpottanut yhtään se, että viimeiseen ruutuun ei näkynyt edes lähtövaloja. Minun osaltani kytkin siis nousi, kun näin muiden autojen liikkuvan. Ajoin raivolla kohti parempia sijoituksia eikä minulla kisan aikana ollut harmainta aavistusta monentenako tulin maaliin, mutta nousu oli ollut ihan hyvä, koska lopullinen sijoitus oli 29. Jos jotain positiivista haluaa tästä löytää, niin ohittamista sai harjoitella monta kertaa.

2. kisaan lähdettiin ensimmäisen kisan parhaiden kierrosaikojen perusteella, joka tarkoitti minulle ruutua 29. Juuri ennen kakkoskisaan lähtöä kaikki Legends-kuskit tähyilivät tiheään taivaalle. Asfaltti oli kuivunut, mutta taivaalle kerääntyi todella tummanpuhuvia pilviä. Auto seisoi varikkopilttuussa pukkien varassa ilman renkaita viimehetkeen saakka, koska pähkäiltiin laitettaisiinko alle kuivan- vai sadekelin renkaat. Päätös oli tehtävä. Näytti siltä, että pilvet ohittaisivat radan niukasti ja päädyimme kuivankelin renkaisiin. Kuitenkin jo lämmittely- kierroksella taivas repesi ja vettä tuli enemmän kuin koko viikonlopun aikana. Itse kisa oli enemmänkin selviytymistarina maaliin kuin kilvan ajoa. Rata oli todella liukas ja maltti oli nyt valttia. Sadekelinrenkailla kisaan lähteneet menivät omia menojaan eikä niiden vauhdissa pysynyt millään. Onnistuin muutamassa ohituksessa ja sijoitus toisessa kisassa oli lopulta 25.

Kisan jälkeen oli Legends Trophyn palkintojenjakotilaisuus, jossa kauden mestariksi kruunattiin Sami Erkkilä toisen kerran peräkkäin. Erkkilä oli tänä vuonna suvereeni ykkönen. Koko tiimi onnittelee Samia hienosta suorituksesta! Toiseksi sarjassa sijoittui toista kautta Legendseissä ajava Raine Hautakangas ja kolmanneksi tuli Petri Ylinen. Onnittelut myös heille! Oma sijoitukseni 42 kuljettajan sarjassa oli 19. Tästä on hyvä parantaa ensi vuoden kapinoissa. Tässä vielä lopulliset sarjapisteet.

Suuri kiitos kaikille tällä kaudella mukana olleille ja ennen kaikkea Kahalle, joka mahdollisti mukanaolon tässä hienossa ja kasvavassa luokassa.


Legends Trophy 2010 -sarjan palkinnot odottavat ottajiaan